Kun ensimmäisen kerran sain reumaan viittaavan diagnoosin reaktiivinen artriitti kampylobakteerin seurauksena vuonna 2008, ei reumalääkäri maininnut minulle mitään erityistä suunterveydestä. Suunterveydestä huolehtiminen kai on itsestään selvyys, pesen hampaat kaksi kertaa päivässä, vältän sokerijuomia ynnä muuta. Mutta reumasairauksien kohdalla on tiettyjä asioita terveyteen liittyen, jotka pitäisi huomioida, eikä puhuta pelkästään nivelistä ja lihaksista.
Iriitti on yksi hyvä esimerkki reumasairauksiin liittyvistä oireista, tästä minulle mainittiin erikseen. Eli ole aina varovainen silmätulehduksien kanssa, koska sinulla on reumasairaus alla, niin iriitin (silmän värikalvontulehduksen, ks. määritelmä täältä) mahdollisuus on olemassa. Näin ollen joka kerta kun minulla on silmätulehdus, ymmärrän olla huolissani mahdollisesta iriitistä.
Meni 8 vuotta, ennenkuin ensimmäinen reumalääkäri mainitsi suunterveyden tärkeydestä. Se jäi silti minulle hieman mysteeriksi, millä tavoin reuma altistaa suuntulehduksille, onko tämä nyt vaarallista ja miten se pitäisi ottaa huomioon?
Itselläni on ollut aika hyvä säkä mitä hampaisiin tulee, reikiä ei ole tullut kuin vasta aikuisiällä, nekin alkavia eli ei kovin pitkälle edenneitä. Ainut mainitsemisen arvoinen on, että lapsena etuhampaani osuivat keinulautaan ja menivät poikki, näin ollen puolet etuhampaista on muovipaikkaa. Nuorempana esiintyi aftoja, mutta niitäkään ei ole moneen vuoteen ollut.
Joten mitä siis ajatella aiheesta Reuma ja suunterveys?
Onneksi asiaa on viimeaikoina tutkittu! Useaan selkärankareumaan liittyvään aiheeseen, johon olisin halunnut vastauksen, kuten voiko ruokavalio auttaa oireisiin, ei voida vastata, koska tieteellinen näyttö puuttuu. Sen sijaan suunhoidon merkitykseen on Leena Äyräväinen juuri tehnyt väitöskirjatutkimuksen Suunterveys nivelreumapotilailla (linkki).
Otin Leenaan yhteyttä ja hän vastasikin pian. Ihmetellessäni miksi reumaatikoille ei suunterveydestä niin paljon puhuta, hän oli miettinyt samaa ja siksi päätynyt aihetta tutkimaan. ”Olen pitkän työurani aikana kohdannut reumapotilaita ja ihmetellyt monilla huonoa suun kuntoa. Onko mahdollisesti suun tilanne laukaiseva tekijä reumassa/ lääkityksen tehoon vaikuttava tekijä/ ja edelleen reumaa ylläpitävä seikka? Reumapotilaat ovat kohonneen infektioriskin potilaita, sairaus on autoimmuunitauti, jossa elimistö on tavallaan kääntynyt itseään vastaan. Verestä ja myös syljestä (suuontelo, ientaskuneste) on mitattavissa kohonneita inflammatorisia biomarkkereita, kuten MMP-8, IL-6. Suosittelen vastaanotollani reumapotilaille suun tutkimusta vuosittain”, Leena vastaa.
Tutkimuksen tuloksena, voidaan todeta, että:
”Tulokset osoittavat, että varhaisvaiheessa jopa 80 % nivelreumapotilaista ja kroonisessa vaiheessa 85 % sairastaa parodontiittia (hampaan kiinnityskudossairaus). Verrokeista n. 40 % poti parodontiittia. Kroonisilla nivelreumapotilailla seerumin tulehdusbiomarkkerit, MMP-8 ja IL-6, olivat huomattavan korkeat koko tutkimuksen ajan ja vastaavasti syljen MMP-8 oli poikkeavan korkea tutkimuksen alussa varhaisvaiheen nivelreumapotilailla. Tutkimuksen aikana käytetty reumalääkitys, konventionaalinen tai biologinen, ei vaikuttanut syljen MMP-8 tasoon. Reuman aktiivisuus korreloitui heikentyneeseen suun terveyteen. Kuitenkaan syljen eritys ei muuttunut tutkimuksen aikana eikä syljen erityksessä todettu huomattavaa poikkeamaa tutkimuksen alussa tai sen aikana.
Yhteenvetona voidaan todeta, että nivelreumapotilailla suun terveys on huonompi jo taudin varhaisvaiheessa kuin verrokeilla, joilla ei ole todettu nivelreumaa. Tämä on todettavissa myös syljen biomarkkeritasoista (MMP-8).
Reuman aktiivisuus on suhteessa suun terveyteen.”
Näin ollen siis on erittäin tärkeää olla tietoinen siitä, että hyvä suunterveys on yhteydessä reuman aktiivisuuteen. Lisäksi esim. vähentynyt syljen eritys reumaatikoilla (minulla on myös tätä, silmät ja suu aina kuivat) johtaa lisääntyneeseen hampaiden reikiintymiseen.
Äyräväisen tutkimuksesta käy myös ilmi, että ennen reumalääkkeiden aloittamista, reumatologin tulisi ohjata potilas hammaslääkärille, koska suunterveys on yleisesti heikentynyt jo taudin alkuvaiheessa. Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen ja hampaiden tarkastus on siis ensiarvoisen tärkeää.
Mielenkiintoista vai mitä?
Postaussarja jatkuu seuraavaksi mun kokemuksella elämäni ensimmäisestä hampaidenvalkaisusta, pääsin myös haastattelemaan suuhygienistiä ja hammaslääkäriä käytännön vinkeistä ja tiedosta suunterveyteen ja hammashoitoon. Stay tuned!
-Johanna
Chronically Johanna 