Suomessa on keskusteltu, että potilailla pitäisi olla oikeus valita yhtäläisesti joko julkinen tai yksityinen palveluntarjoaja ja palvelun laatu olisi sama.
Tämä ei valitettavasti ole totta. Rahalla saa ja hevosella pääsee vielä 2020-luvullakin.
Oman elämän esimerkki: Kävin omassa sairaanhoitopiirissa (en kerro missä niin pääsen jatkossakin hoitoon) reumalääkärillä 20.5.2020. Reumalääkäri lupasi lähetteen röntgeniin, jotta tarkistetaan mistä polven oireilu johtuu. Nyt kun kirjoitan tekstiä 20.8.2020 en ole saanut vieläkään kutsua röntgeniin. Koska tiesin tämän menevän näin, kun 1.5vkoa oli kulunut, menin työterveyteen ja viikko siitä olin käynyt jo magneetissa ja saanut diagnoosin polvestani. Näitä esimerkkejä löytyy paljon.
Jos valitset sen halvemman tien, niin kuin usein on pakko, joutuu liian usein odottamaan ilman pandemiaakin kohtuuttoman kauan. Ihan lyhyellä googlettelulla löysin seuraavia otsikoita näistä mun sairastumisen ajan hoitotakuun venymisestä eri sairaanhoitopiireissä (Lähde Edilex.fi):
Todella surullista. Mulla ei ollut silloin voimia kamalien särkyjen lisäksi taistella omien oikeuksieni puolesta, odotin vain pääsyä erikoissairaanhoitoon. Lähetteitä muistaakseni tehtiin erikoissairaanhoitoon ainakin 2kpl, toinen työterveydestä kun se vielä oli ja toinen terveyskeskuksesta.
Odotin pääsyä julkiseen erikoissairaanhoitoon 4kk. Odotin sen jälkeen pääsyä polven tähystykseen 6kk (juuri maksimi ajan). Laki 3 viikon määräajasta päästä hoidontarpeen arviointiin erikoissairaanhoitoon astui voimaan vasta 2010. Sairastuin väärään aikaan (2008).
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326
Luku 6: 51§
Mutta te muut, jotka nyt sairastatte, vedotkaan lakiin ja oikeuksiinne päästä hoitoon ajoissa.
Sairauksista riippumatta, me kaikki joudumme odottamaan, ellei meillä ole varaa maksaa itseämme yksityiselle. Harvalla meistä on.
Ja se on maailman paskin juttu: odottaminen.
Näin Instagramissa meemin, jossa sanottiin jotakuinkin näin: Mikäli lääkäri ei lähetä sinua kroonisen diagnoosin jälkeen terapiaan, etsi toinen lääkäri. Todellakin näin. Tuohon ensimmäisen vuoden odottamiseen ennen kuin pääsin erikoissairaanhoitoon ja sen jälkeen leikkaukseen, puhumattakaan siitä, että loppujen lopuksi en saanut diagnoosia ennen kuin vasta 8 vuoden sairastamisen jälkeen, odottaminen kävi kerta kaikkiaan mielenterveyden päälle.
Joudut odottamaan, että joku toinen päättää elämästäsi. Sinulla ei ole tahtoa omasta hoidostasi, koska et voi jouduttaa hoitojonoa eteenpäin. Odotat, päiviä, kuukausia. Kun vihdoin pääset lääkäriin, parasta hoitoa saadaksesi on parasta, että olet kirjannut ylös kaikki oireet, lääkkeet, diagnoosit ja mielellään esität oman mielipiteesi mahdollisesta nykyisestä sairaudesta.
Toinen esimerkki, luin erään ihmisen tarinaa vertaistuki ryhmässä, 12 vuoden selkäkipuilun aikana ensimmäinenkään lääkäri ei koskaan lähettänyt jatkotutkimuksiin tai epäillyt reumaa. Ei kertaakaan.
Jos en itse voisi suht hyvin tällä hetkellä, en jaksaisi kirjoittaa koko aiheesta, koska onhan tämä todella masentavaa settiä. Ystävälläni on nyt myös polviongelmia, odottamisen kamaluus yllätti, mutta ymmärrän täysin. Jos et voi kävellä, etkä liikkua, sinua särkee koko ajan, kaikki terveet ihmiset ympärilläsi ovat yhtäkkiä lääkäreitä ja saat kuulla vaikka mitä ehdotuksia mikä voisi olla vialla, mutta se vaan pahentaa oloa, ei suinkaan paranna sitä. Lääkäri on kuitenkin ainut, joka asiaasi lopulta voi viedä eteenpäin.
Joten annan sinulle, joka joudut odottamaan kivussa sen ainoa neuvon, millä itse pääsin yli tuosta 2 vuoden sairaslomasta: tv maraton. Aivot off tilaan ja töllö päälle. Lukeminen on myös hyvä vaihtoehto, mutta itse ainakin kovissa kivuissa ja säryissä en pysty keskittymään lukemiseen.
Näin julkistinkin keväällä postauksen Instagramissa 52 tv sarjaa linkki tässä. Onhan se ihan jäätävä määrä, eikä se odottaminen ole mitään elämää. Se sattuu sieluun ja mielenterveyteen ja useimmiten myös vartaloon. Mutta olemalla läsnä jossain muussa todellisuudessa kuin siinä, jossa minun oli odotettava viikkokausia jotain tapahtuvaksi, oli helpompaa, kuin olla läsnä odotuksessa.
Se siis on mun vinkki maailman paskimpaan juttuun.
Toivottavasti sulla on kaikki hyvin, etkä ole tässä odottamisen painajaisessa!<3
Johanna
Chronically Johanna 